Tapaus 13: Like
Kanadalaisten joka toinen sana on like. "I was like yesterday like doing my like school stuff and I like heard that like..." Sitä voisi verrata suomen vastineeseen niinku, mutta moninkertaisesti pahempana. Kanadalaisen aksentin, tai oikeastaan sen puutteen, koska kanadalaisilla ei kai oikein ole aksenttia, omaksuminen on positiivista, mutta toivottavasti like ei tartu pahemmin.
Tapaus 14: International asshole vs. kulttuurierot
Eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa kommunikoiminen voi joskus johtaa väärinkäsityksiin, kun toiselle normaali käytös voi vaikuttaa toiselle hyvinkin epäkohteliaana. Pohdin, että vaikutankohan töykeältä vuokraisännän ja hänen lapsiensa silmissä, kun koko päivän vahvasti sosialisoituneena raahaudun väsyneenä illalla kotiin, enkä jaksa höpistä heidän kanssaan kuin hetken? Joku ilta kotiin tallustaessa myhäilin tyytyväisenä, kun näin valojen olevan sammuksissa talossa - aah, ei tarvitse muuta kuin rapsuttaa koiraa sisäänastuessa ja siinä se! Mietin, että kelaakohan esimerkiksi espanjalaiset koskaan samoin, että on ihanaa välttyä ihmiskontaktilta? On vain aika mukavaa päästä omaan huoneeseen, rauhassa, yksin. Kai se suomalaisuus tulee näissä hetkissä ilmi? Täytyy varmaan ehdottaa, että illallistettaisiin joku päivä porukalla.
Todettiin kuitenkin vaihtarikaverien kanssa eräänä iltana, että on tapauksia, jolloin kaikki huolimatta kulttuurista, kielestä, uskonnosta tai kansalaisuudesta pitävät toimintaa epäkohteliaana. Nimettiin tällaiset tapaukset ryhmäksi international assholes. Mielestäni aika kuvaavaa.
Tapaus 15: Peurat
Peuroja on kaikkialla. Ihan joka paikassa ja paljon. Ja ne ovat pirun kesyjä - autot voivat ajaa metrin parin päästä ilman, että Perhe Peura vaivautuu vaihtamaan ruokailupaikkaansa tien reunasta muualle. Tämän kolmen viikon aikana peurattomat päivät voi laskea yhden käden sormilla. Ne on kyllä hauskoja ihmiselle, joka jaksaa ilostua pelkästä oravan näkemisestäkin (näin muuten unta, että orava puri mua poskesta... lieneeköhän enneuni?), mutta voin kuvitella, että paikallisilla alkaa mennä hermo. Mutta onhan ne nyt ihania ja kauniita! Ja maistuvia... Miksei niistä osaa vain lahdata ja syödä? Iloisen elämän eläneitä citypeuroja!
Iltakäppäilyllä Peura ja Peura Jr. tapittivat noin 10 metrin päässä.
Tapaus 16: Kierrätys
Olin positiivisesti yllättynyt, kuinka hyvin Kanadassa (tai ainakin Victoriassa) kierrätetään. Täällä on normaalisti seka- ja biojäteastiat joka omakotitalolla, mutta sen lisäksi kierrätetään muovipurkit, metalli, lasi ja kartonki. Ko. jätteet laitetaan ilmeisesti kerran viikossa (tai kerran kahdessa viikossa, täytyy tehdä tarkempaa empiiristä tutkimusta) sinisiin laatikoihin ja jätetään talon eteen tien varteen. Jossain vaiheessa päivän parin sisällä tulee roskakuski ja nakkaa sinisten laatikoiden sisällöt jäteauton kyytiin. Melko aikaavievää ja tehotonta puuhaa, mutta siihen saa tässäkin maassa tottua monessa kohtaa (verrattuna Suomeen).
Tyhjennetyt laatikot jätetään ylöalaisin.
Sympaattiseen lähirantsuun on vain viiden minuutin kävelymatka!
Yritin ottaa siivoa kaverikuvaa Stellan kanssa, mutta koiruutta kiinnosti enemmän mun naaman kuolaaminen.
Tää oli paras, johon pystyttiin.
Sunnuntaileijoja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti