Mérida

Yksin ravintolassa syödessä ei kärsi annoskateudesta. Se on ensimmäinen mieleen juolahtava etu yksinsyömisessä. Istun ravintolassa nimeltä Chaya Maya edessäni tacosipsejä ja ihania tahnoja. Kastuin kunnolla ennen perillepääsyä. Tohkeissani lähdin kulkemaan muka tietävänäni mihin mennä. Väärin. Neljän korttelin päästä alkoi sataa ja tajusin kulkeneeni väärää katua. Muutama kirosana. Jos olisin alkujaan lähtenyt oikean suuntaan, olisin ollut perillä ennen sadetta.

Tarjoilija toi juuri pienen sinivihreän kupin pöytään ”take care, it’s really spicy”. Tähän mennessä olen oppinut, että kokeile kaikkia ensin varovaisemmin kuin ajattelisit sen olevan tarpeellista. Kastoin tacosipsin terävimmän kärjen kastikkeeseen noin millin säteellä ja silti tuntuu, että huulien ja kielen tilalla mulla olisi enemmänkin kytevät hiilenpalaset.

Puolet ravintolasta on taivasalla ja esimerkiksi vessoihin kuljetaan ulkokautta. Yksi tarjoilija seisoo valtavan sateenvarjon kanssa vessojen nurkalla ja saattaa jokaisen tulijan ja menijän kastumatta vessoihin ja takaisin – noin kaksi ja puoli metriä. Hulvatonta.

Lopulta tarjoilija kantaa pöytään suurella puulaudalla kovaan ääneen kihisevän banaaninlehtien sisällä paistetun annokseni: kalaa ja äyriäisiä. Viereisessä pöydässä istuvat herrat, ilmeisesti isä ja poika, kääntyvät katsomaan. Hymyilen heille muikeana – yksin syödessä en koe annoskateutta, mutta ilmeisesti pystyn silti aiheuttamaan sitä muille. ;)

Banaaninlehtien sisällä kypsytettyjä äyriäisiä ja kalaa.

Niinkuin mainitsin, vettä tuli ihan kunnolla.

Mérida on erittäin sympaattinen kaupunki. Eräs vanhempi paikallinen halusi näyttää missä kudotaan aitoja alkuperäisiä riippumattoja "I show you because you're a nice Finnish, not a gringo!".

Méridassa ei myöskään ole kauheasti turisteja, enemmän siellä näkee paikallista elämää.

Eräs paikallinen kertoi että Mérida on oikein turvallinen.
Siltä se myös tuntui.